Saalista Sapporosta II

Menestys jatkuu! Naisille parisprintin kultaa ja Manniselle uran huippukohta, viimein. Tosi hieno juttu, että Hannu sai haluamansa ja sen myötä myös "ansionsa mukaan".

Eilinen mäkihypyn mitali, tällä kertaa hopeinen, ei loppujen lopuksi ollut yllätys, mutta sen saaja oli! Nuori, nouseva mäkikomeetta Harri Olli hävisi vain niukasti kullankin. Ja sen ansiosta oikeastaan, että hallitsevan maailmanmestari Ahosen myötä Suomi sai viidennen edustajan tuohon kilpailuun. Tämä viides edustaja oli juuri Harri Olli! Onni oli meille myötä.

Tämän pyhäpäivän kruunasi tietysti yhdistetyn joukkuekulta. Vaikka voitto etukäteenkin tuntui kovin selvältä, on urheilu sellaista, että mitä tahansa tapahtua. Niin kuin nyt mäkikotkien joukkuekilpailussa. Suoraan sanottuna, pettymys se oli kun pojat jäivät mitalitta. Ja vielä sille neljännelle sijalle, jolle muuten itse jäin niin ikään Sapporossa vuonna 1972, kun hävisin pronssin niukasti.

On hienoa olla suomalainen. Kisojen alku on lupaava. Veikkasin mitalien määräksi 11. Voidaan todeta, että tahdissa ollaan pysytty!

Urheilijat on oma rotunsa. Aivan samoin kuin yrittäjät. Molemmat ottavat suuria riskejä. Yrittäjä palkkaa väkeä töihin, vaikka ei aina tilauskannasta ja työstä ole tietoa juuri kuukautta pitemmälle. Urheilijalla ei harjoituskaan aina takaa menestystä. Huippu-urheilussa tarvitaan luovaa hulluutta. Sitä samaa on yrittäjissä. Hulluuden voimaa ei pidä tukahduttaa, vaan päinvastoin. Kannustaa yrittämisen edellytyksiä parantamalla. Kysyn nyt suoraa ja oikoosesti, montako tuhatta työpaikkaa olisi ilman rohkeita suomalaisia yrittäjiä ja etenkin pohjalaisia jäänyt kokonaan syntymättä?

Kaikista kovetuun ja kunnioitusta herättävä on yrittäjä, joka omalla esimerkillä saa villittyä työläisensä huippusuorituksiin. Kun johtaja paiskii töitä väkensä kanssa ja on leppoisan innostunut työstään, hyvä fiilinki siirtyy kaikkiin. Mutta pitää myös ymmärtää palkita. Ihmistä pitää palkita hyvistä suorituksistansa.

Juha 

jk. Hiihdin muuten eilen Finlandian. Siinä onkin kaikki mitä tänä vuonna olen hiihtämään ehtinyt. Eikä tunnu mihinää!