Julkaistu 01-03-2007
Lyhyt helmikuu vaihtui sitten maaliskuuksi. Varsinaiseen h-hetkeen on
aikaa 16 kokonaista päivää. Se on loppukirin aika nyt. Vaalimainokset
ovat astuneet katukuvaan ja tienvarsien reunoille. Kilpailu sen kuin
kovenee. Jokainen päivä on arvokas.
Arvokas oli myös viestin kulta Suomen naisille. Kyllä on kovettua!
Tulevalle kansanedustajalle on tärkeää, että media on kiinnostunut.
Olen saanut paljon hyvää palautetta esiintymisistäni, joista osa on
ollut toki silkkaa viihdettä. Saan kuitenkin sanoa asiani omalla
“reirulla” tavallani, ilman koukeroita. Siitä pidän kiinni. Tänään
menen pääkaupunkiseudulle Rubenin ohjelman kuvauksiin. Saas nähdä
kuinka käy. Esiintymisten suhteen parantamisen varaa on toki aina,
mutta yritän olla oma itteni.
Ja kyllähän kiinnostusta on ollut ihan ministeritasolta lähtien. Meillä
oli Kurikan Kotiseututalolla toissa päivänä hieno tilaisuus, jossa
mukana oli Puolutusministeri Seppo Kääriäinen. Myös pitkäaikainen
valmentajani ja hyvä ystäväni Immo Kuutsa oli mukana tukemassa.
Tunnelma oli sähköinen. Kyllä on nyt sellaanen tuntu, jotta täältä
tullahan.
Palautetta näistä kirjoituksista ja ajatuksista voit lähettää minulle vaikka suoraan mietaa@juhamieto.fi . Koetan poimia hyviä puheenaiheita myös tähän blogiin puitaviksi.

Kuvassa Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, minä ja Immo Kuutsa.
Toivotan kaikille oikein hyvää maaliskuuta. Se kohta kevättä rinnas. Ja ei ku laruulle!